Jouni Pöllänen
Moi!
Hienoa, että löysit tänne sivustolleni – ja että henkinen hyvinvointi kiinnostaa sinua.
Pieni esittely lienee paikallaan.
Olen yrittäjä, henkinen valmentaja, tietokirjailija ja puhuja. Koulutukseni on kauppatieteiden maisteri.
Asun Helsingissä vaimoni Kirsin kanssa @kirsinmaailma, ja olen kahden aikuisen tyttären isä.
Ennen tätä elämääni olin yli 25 vuotta liikkeenjohdon konsultti.
Pidin yli tuhat luentoa, tein lukemattomia projekteja ja kirjoitin kolme kirjaa.
Sitten kaikki pysähtyi.
Keväällä 2015 sain vakavan aivoinfarktin.
Menetin puhe- ja kirjoituskykyni – ja pitkäksi aikaa myös työkykyni.
Se ei jäänyt siihen.
Myöhemmin sairastuin vakavasti uudelleen.
Kuolema kurkisti kahdesti kulman takaa.
Sen jälkeen mikään ei ollut enää ennallaan.
En pystynyt enää palaamaan siihen, kuka olin ollut.
Vanha Jouni katosi.
Jäljelle jäi mies ilman tarinaa itsestään.
Ei oikein kukaan. Ei missään.
Nobody.
Sitä kesti vuosia.
Mutta kuten kriiseissä usein käy, niissä aukeaa ovi johonkin uuteen.
Kun elämä lyö riittävän kovaa, mieli hiljenee. Ei siksi, että sitä yrittää hiljentää.
Vaan siksi, ettei sillä ole enää mitään sanottavaa.
Huomasin viettäväni yhä enemmän aikaa hiljaisuudessa.
En tehnyt sitä tarkoituksella. Se vain tapahtui. Välittömästä nykyhetkestä tuli ystävä.
Ajatukset, tunteet ja tuntemukset tulivat ja menivät, mutta jokin oli muuttunut. Niiden ja “minun” väliin oli äkkiä syntynyt tilaa.
Siitä alkoi matka, jota en ollut suunnitellut.
Tilaan, jossa elämä tapahtuu ennen kuin sitä ehtii ajatella. Aloin herätä lähes 50 vuotta kestäneestä ajattelun unesta.
Nobody muuttui Nowbodyksi.
Nowbody ei ollut uusi minä, vaan ajaton olemisen tila, jossa samaistuminen vanhaan ”minään” heikkeni kadoten lopulta kokonaan.
Tässä tilassa näin ensimmäistä kertaa selvästi, miten mieli rakentaa koko kokemukseni elämästä.
Näin myös kirkkaasti sen, miten mieleni katsoi kaikkea tulkitsemaansa aina eilisen silmin – seurauksena usein täysin vääristynyt kuva todellisuudesta.
Se muutti kaiken.
En palannut enää vanhaan työhöni.
Sydän vei toiseen suuntaan.
Nykyään autan ihmisiä kokemaan maailman vapaampana mielensä rajoitteista.
Edes vähän.